Eilen juhlittiin kaverien voimin
tyttölapsen synttäreitä. Vaikka lapset aiheuttavatkin harmaita hiuksia välillä,
niin kyllä elämä on muuttunut niiden myötä niin paljon positiivisemmaksi. Erittäin
mukavat juhlat, ja on suuri ilo toisinaan toteuttaa emännyyttä.
Olin ajatellut, että palaisimme
tänään itään, mutten jaksanut aamulla ajatellakaan pakkaamista ja
matkustamista. Sen sijaan oloni oli muuten käsittämättömän rento. Suoranainen
lomafiilis ja jotenkin käsin kosketeltava tunne siitä, ettei tänään tarvitse
saada mitään aikaan. Yhtä aikaa läsnä oli kuitenkin vahvasti ajatus siitä, että
jos haluan, niin voimme lähteä tällä viikolla vaikka retkeilemään ja hurauttaa
johonkin lähelle piknikille. Pääkaupunkiseudultakin löytyy hiljaisia,
rauhallisia paikkoja, joissa hallitsee enemmän luonto kuin ihmisruuhkat. Ja
historiaa. Voitaisiin lähteä käymään Tuusulassa katsomassa Aleksis Kiven
kuolinmökkiä ja kotiseutumuseota. Lapset voi lahjoa hiljaisiksi jäätelöllä. Ehkä
Tuusula voisi olla ohjelmassa keskiviikkona. Huomiseksi luvataan vähän
harmaampaa ja tällaiset retket ovat aina paljon mukavampia auringonpaisteessa. Tai
no harmaata luvataan myös keskiviikkoaamupäiväksi, mutta huomenna pitää käydä
kaupassa eikä yhtenä päivänä jaksa montaa ohjelmanumeroa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti