Nuukaillen

Sain eilen illalla luetuksi loppuun Laura Honkasalon Nuukaillen -opuksen. Siinä oli joitain hyviä reseptejä ja asiaa villiyrttien käytöstä. Loppu ei sitten ollutkaan enää ihan samanveroista, vaan nuukailusta siirryttiin ostohimon ja kuluttamisen hallintaan. Nuukailijan oppaasta tuntui tulevan ohjeita piristysshoppailun välttämiseen ja siihen kuinka vierottaa itsensä muotilaukuista ja Manolo Blahnikeista. Varsinaiset nuukailuvinkit upposivat osittain itaruuden oireisiin.

Nuukailussa käsittämätöntä on se, että vaikka oikeasti yrittäisi nuukailla, niin kuukaudessa kuluvaa summaa ei saa tietyn määrän alle. Vai onko se nyt sitten käsittämätöntä? Kun on asuntolaina, korkea vastike ja auto, niin ei kai sitä voi päästä samaan kuin asuessa opiskelijaeduin HOASin lähes halvimmassa soluasunnossa. Yllättävää sen sijaan on se, että tässäkin kuussa tulot ja menot tulevat todennäköisesti olemaan melko hyvin tasapainossa, vaikka en ole erityisesti pihistellyt (= menot ovat jo tässä vaiheessa kuuta 200 euroa suuremmat kuin koko helmikuussa).

Toimitussihteerin homma on kyllä erittäin suuri onnenkantamoinen, koska sen turvin on pystynyt elämään melko mukavasti ja uskaltanut suunnitella tulevaisuutta vähän huolettomammin. Toivottavasti tehtävä jatkuu vielä vähintään sen pari vuotta. Käännöstulojen kotiuttamisen jätän huhtikuulle, mutta tulopuolelle plussaa tuovat tässä kuussa ne pari opettajan sijaisuutta, joista oli napsahtanut tilille palkka. Aivan erinomainen korvaus kahdesta helposta ja mukavasta päivästä. Kymmenenä päivänä kuukaudessa pitäisi löytää sijaisuus, tai toisin sanoen tehdä 40 tuntia sijaisuuksia, niin pääsisi samoille tuloille kuin hoitovapaatuilla.