huhtikuuta 03, 2015

Iloa elämään

Naamakirjassa ja muutenkin netissä on taas tänä päivänä tullut vastaan paljon kirjoituksia siitä, ”kuka minä olen” ja miten kannattaa etsiä elämänsä suuntaa. Yhdessä jutussa kehotettiin kiinnittämään huomiota siihen, mitä elämäänsä kutsuu, koska sen saattaa hyvinkin saada. Minä olen viime aikoina miettinyt lähinnä vain toimeentuloa, mikä on elämisen kannalta tärkeää, mutta ei tee minusta ihmisenä parempaa. Esimerkiksi iloisempaa ja mukavampaa. Olen viime aikoina ollut aika kiukkuinen akka, enkä esimerkiksi haluaisi itseäni äidikseni. Aina en ole yhtä kiukkuinen, mutta vakavuus on aika lailla luonteeni perusominaisuuksia. Elämä voisi olla mukavampaa iloisena. 


Voikohan iloa kutsua elämään? Kärsivällisyyttä?

Ainakin voi aina yrittää.

Ei kommentteja: