Olo alkaa vähitellen helpottaa.
Kesken illan kerhon iski aivan kamala päänsärky, joka tuntui vetävän vatsankin
sekaisin. Hartiat ovat ihan jumissa, kun olen istunut liian pitkään huonossa toispuolisessa
asennossa tietokoneen ääressä. Sen tuntee selässä asti, kun kääntää päätä
toiseen suuntaan. On ehkä aika ryhtyä venyttelemään ja tekemään lihasliikkeitä
säännöllisesti.
Tänään käytiin toista kertaa tällä
viikolla kirjastossa. Tyttölapsi jaksoi taas kävellä hienosti koko matkan.
Pysähdyttiin ennen kirjastoon menoa puistossa ja tyttölapsi heilutti siellä
sählymailaa kuin vanha tekijä, vaikken ole nähnyt hänen koskaan aikaisemmin
edes pitävän mailaa käsissään. Poikalapsi teki tuttavuutta muiden kanssa, ja
minä istuin hetken vain hiljaa ja yritin levätä auringossa. Kirjastossa
katselin uudelta mediataululta, että siellä kokoontuisi ensi viikolla
puutarhakerho. Ja ilmeisesti myös joku kirjallisuuspiiri. Jonain päivänä, kun
lapset ovat isompia, minä aion käydä juuri tuollaisissa. Kotimatkalla paistoi
aurinko ja oli vähemmän hälyä ja melua kuin puistossa, joten mielikin lepäsi
paremmin. Tajusin siinä tallustaessa, että kävelymatkan päästä löytyvät ne
kirjasto ja kirkko, jota koin pienempään onnelliseen maalaiselämään tarvitsevani.
Ainakin jos omistaisi pyörän, olisi myös se herttainen pikkukahvila
löydettävissä riittävän läheltä. Ehkä voin ainakin toistaiseksi kuvitella,
etten asu Helsingissä, vaan vain kaupunginosan laajuisessa pikkukylässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti