Päivä rauhoittuu

Olen siivonnut tänään. Perusperjantaisiivous – tai ainakin sen osa. Olen tyytyväinen, koska en jostain syystä yleensä jaksa siivota perjantaisin ja se kuitenkin jotenkin kuuluu asiaan. Olen juonut liikaa kahvia, vatsani on protestoinut, ja olen jälleen kerran päättänyt pitää hieman taukoa. Olen istunut liian kauan huonossa asennossa tietokoneen äärellä, ja saanut hartiani jumiin ja pääni kipeäksi. Olen saanut köyhän miehen hartiahieronnan, joka onnistuu makaamalla lattialla, mikä väistämättä johtaa siihen, että tyttölapsi kiipeää päälle hyppimään. Olen valinnut vaatekaapista päälleni joitain niitä nätimpiä vaatteita, ja todennut, että vaatteilla ehkä sittenkin on jonkinlainen vaikutus mielentilaan. Olen taas tehnyt töitä ja heittänyt ilmapalloja – osittain samaan aikaankin. Olen päättänyt rajoittaa käännöstöiden tekoa, nauttia kesästä ilman isompia projekteja ja raataa vasta sitten, kun on oikeasti pakko – jos se päivä joskus tulee eteen. Töiden tekeminen hullun lailla ei ole hitaamman elämän valitsemista. Olen jutellut naapurin kanssa, kävellyt sateessa ja miettinyt, miksi päässäni pyörii kymmeninä eri variaatioina kohtaus, joka sopisi fantasiaromaaniin. Viimeksi tarinaan sopivan kohtauksen jäädessä pyörimään mieleeni – kuukausiksi – sen oli tarkoitus opettaa minulle jotain myötätuntoisesta suhtautumisesta kanssaihmisiin ja yhteen hiileen puhaltamisesta. Haluaako tämäkin kertoa minulle jotain vai haluaako se vain tulla kirjoitetuksi ylös? Televisio pitää seuraa taustalla, ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin, ja se lähes fiktiiviseltä kirjoittamiselta tuntuva kirjan kääntäminen odottaa. Kello tikittää hiljaisuutta. Hitautta. 

Astrologiaa ja hyvinvointia - osa 2

Edellisen kirjoituksen inspiroimana päätin kaivaa esiin astrologisen luonnekuvaukseni ja lukea sen pitkästä aikaa (tuo edellinen lainaus on ”Sisäisestä soturista”, mikä on eri juttu). Koin lukiessani ahaa-elämyksen hyvinvoinnin suhteen. Itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan huolehtiminen ei olekaan pelkästään itsekeskeistä, vaan sillä on vaikutusta myös muihin ihmisiin. Kun itse pääsee tasapainoon itsensä kanssa, ei tunne enää samanlaista tarvetta arvostella muita ihmisiä tai reagoida aggressiivisesti heidän tekemisiinsä. Hyvinvointi vähentää katkeruutta, kateutta ja ylipäätään negatiivisia tunteita. Kun voi hyvin, heijastaa positiivisia tunteita myös ulospäin. Kun elää omannäköistään elämää ja toteuttaa hyvää tekeviä muutoksia omassa elämässään, voi esimerkin avulla kannustaa muitakin uskomaan, että se on mahdollista.

Konkreettisemmin uskaltauduin myöntämään itselleni, että olen muutakin kuin äiti ja että elämäni ei tällä hetkellä ole kuitenkaan tasapainossa. Jossain naistenlehdessä tai muussa opuksessa kysyttiin, onko sinulla aikaa työlle, perheelle, ystäville, harrastuksille ja sinulle itsellesi. Jäin ensimmäiseksi kiinni siihen, mikä ero on harrastuksiin ja omaan itseen käytetyllä ajalla. En ole varma, osaanko vieläkään eritellä sitä. Varmaa joka tapauksessa on, että aikaa harrastuksiin ja omaan itseen ei tällä hetkellä ole riittävästi. Toki elän vielä pikkulapsiaikaa kiireisimmillään, mutta siitä huolimatta minun on löydettävä se aika (ja raha) omiinkin juttuihini. Venus Leijonassa vaatii elämääni ”kulttuuririentoja, matkustelua, tulevaisuuden suunnittelua ja harrastuksia”. Kyllä kiitos.

Hämmentävää muuten, kuinka moni asia on luonneanalyysissä toteutunut sitten viime lukemisen ja miten vaikutus on ollut juuri väitetyn kaltainen. Rivien välistä näen kartan kyllä kannustavan vieläkin suurempaan itsenäisyyteen ja vapauteen, luovaan toimintaan, mutta se toteutuu, minkä pitääkin. 

Soittolistalla: Rammstein, Los