Kirjauduin yhteen uuteen netin
työsivustoista. Elance on niitä, joilla töistä pitää kilpailla ja tehdä
tarjouksia. Vaikeampi siis saada töitä, mutta jos jalkansa saisi oven väliin,
niin töistä maksettaisiin paremmin. Käännöshommia suomeen ei ole hirveästi
tarjolla mutta parisen kymmentä kuitenkin. Jos olisi nuori ja lapseton ja
asuisi jossain alkeellisessa bungalowissa Intian valtameren äärellä, niin
näillä käännös- ja kirjoitushommilla varmaan pystyisi elättämään itsensä.
Tuolla voisi surffailla tarjouksia
loputtomiin, mutta tältä illalta täytyy laittaa stoppi. Tänään on lepopäivä ja
haluan päästä vielä kirjan ääreen ja toivottavasti vähän tavallista aikaisemmin
nukkumaan.
Päivä meni mukavan kiireettömästi hyvän
ruoan äärellä. Serkkutyttö oli hyvä yövieras ja keksi poikalapselle leikin jos
toisenkin, vaikka suurin osa aikaa menikin nenä kiinni töllössä. Mikähän siinä
muuten on, että lapset ovat toistensa kanssa niin erilaisia kuin aikuisten
seurassa? Poikalapsella esimerkiksi on hyvin valikoiva kuulo, kun käsken häntä
tekemään jotain, ja jos oikeasti haluaa tuloksia aikaan, on hyvin usein
turvauduttava äänen korottamiseen. Sen sijaan kun serkkutyttö sanoo, että
konttaa lattialla tai vahdi pehmoeläimiäni tai hae tuo ja vie tämä, niin
poikalapsi hyppää sekunnissa. Toivottavasti on koulumaailmaan mennessä oppinut,
ettei ihan aina tarvitse tehdä sitä, mitä kaverit käskevät. Se ei tosin
haittaisi, jos oppisi samalla, että äitin käskyt voisi välillä täyttääkin ihan
mukisematta.
Vatsa valittaa. Sukulounas tädin
luona oli sen verran runsas ja monipuolinen, että sillä eläisi pari päivää.
Kotiin tuomisiksi saatu vajaa kokispullo on tyhjentynyt huolestuttavaa tahtia,
mikä ei parantane vatsan tilaa lainkaan. Sukulounaat ovat silti parhaita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti