Tänään oli suomalaisen kalenterin
mukaan ensimmäinen virallinen nimipäiväni, kun nimi vihdoin pääsi kalenteriin.
Poikalapsi muisti ja vähän surkutteli, kun aikuiset eivät saa lahjoja. Hänen
nimipäivänsä ovat loppukuusta ja katsottuna on jo joku lego-härveli, mikä
pitäisi saada. Itsekin sain kyllä enemmän nimipäiväkortteja kuin koskaan sitten
lapsuuden. Juhlan kunniaksi leivottiin myös laskiaispullia, mutta jätettiin
vielä kermavaahto odottamaan huomista, koska se olisi vain sulanut velliksi
pullien päälle. Piti tietysti syödä heti uunituoreina.
Olen tänään taas lukenut yhtä
nuukailublogia. Se ensimmäinen ei oikein iskenyt kuitenkaan, kun niillä
vinkeillä olisin vain äitynyt tuhlaamaan selvästi nykyistä enemmän. ”Halvempi vaihtoehto”
ei tuo säästöä, jos en kuluta kyseisiä tuotteita lainkaan. Pari päivää sitten
löysin Täydellinen emäntä -blogin, joka kolahtaa minuun paljon paremmin. Sieltä muistin muun muassa sellaiset
omasta keittiöstä unhoon jääneet ruokalajit kuten jauhelihaperunalaatikko ja
nakkikeitto. Hyviä sämpyläreseptejä meinaan kokeilla myös. Blogista löytyi ihania
käsityövinkkejä esimerkiksi lahjoiksi. Käsityöt olivat niin hienoja, etteivät
ne millään lailla jää kakkoseksi kaupan tarjoamuksille. Jos osaisin käyttää
ompelukonetta, sieltä saisi myös mallia vanhojen vaatteiden tuunaamiseen uuteen
uskoon. Tykkään myös siitä, että bloginkirjoittajalle nuukailu on
periaatteellista kulutusvastaisuutta ja jotain järkevää, ei pakon aiheuttamaa
säästämistä katkeruuden maustamana.
Juu, mutta sepä siitä. On tullut keskityttyä viime iltoina vähän liikaa siihen fantasiaromaaniin ja unohdettua, että töihin ja opiskeluun liittyvät aikarajat alkavat kohta puskea päälle. Joten artikkeli esiin ja editointihommiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti