Eilen leivottiin
raparperipiirakkaa. Vehnäjauhoja ei löytynyt sen paremmin kuin kermaviiliäkään,
mutta hyvää tuli myös sämpyläjauhoilla ja parasta ennen -päiväyksen ylittäneellä
jugurttirahkalla. Tänään on käyty poikalapsen uimakoulussa viimeistä kertaa
tänä keväänä ja sovittu päivät tyttölapsen suku- ja kaverisynttäreille.
Tyttölapsi on yritetty laittaa päiväunille, mutta kun menin laittamaan kärryjä
nukkuma-asentoon, niin ne olivatkin tyhjät ja tyttölapsi seisoi keinussa
kiikkumassa kovaa vauhtia. Että se niistä päiväunista varmaan sitten tästä
eteenpäin. Olen yrittänyt kirjoittaa yhtä työhakemusta perjantaista lähtien,
mutta ensin rekrytointijärjestelmää huollettiin pari päivää ja nyt se ei suostu
tunnistamaan minua. Mietin, onko tämä maailmankaikkeuden yritys ilmoittaa
minulle voimallisesti, että minun ei pitäisi edes harkitakaan kyseistä tointa,
joka edustaisi osittaista paluuta entiseen. Olen aloittanut pakkaamiseen, sillä
huomenna lähdetään maalle. Äitienpäivää ennen poikalapsi nyrpisti nenää ja
huusi: ”Ei sinne,” mutta nyt on kuulemma yksi lempipaikoista. Silloin tupa tosin oli täynnä sukua ja poikalapsi toivoi
nytkin kovasti, että sinne tulisi muitakin. Saa nähdä, miten se elämä siellä sujuu omin
voimin. Selvitäänkö saunaan, mökille tai ruohonleikkuuseen? Täytyy vain muistaa asennoitua niin, että lasten kanssa kesäpuuhat ovat erilaisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti