Kutsumus - oletko siellä?

Unohdin viikonlopun aikana hyvinvointikalenterin, mutta tänä aamuna vilkaisin taas. Päivän tehtävä oli ajatella positiivisesti. Joko se tai parhaiten nukuttu yö pitkästä aikaa vaikutti siihen, että tänään ei pahemmin kiukuteltu. 

Lidlissä havaitsin ilokseni, että hyvä suunnittelu kannattaa. Pysyttiin hienosti viidenkymmenen euron viikkobudjetissani ja silti sillä lähti ainekset broileri-limettipataan, aurajuustopastaan, chili sin carneen, vihersmoothieen, lankkuleipään ja koko muuhunkin viikon kattaukseen. Toki hyppäsin ohjeista yli kaikki älyttömimmät teelusikallinen sitä ja oksa tätä -kohdat, mutta ilokseni havaitsin, että kohtuurahalla voi syödä hyvinkin. Kun jättää herkut kauppaan. 

Aloitin tänään Lauri Järvilehdon kirjan kutsumustyön löytämisestä (Upeaa työtä! Näin teet itsellesi unelmiesi työpaikan). Saa nähdä, onko siitä hyötyä, mutta ainakin ensimmäiset viisikymmentä sivua vakuuttavat. Päinvastoin kuin jotkut vastaavat opukset, Järvilehto on oikeasti sitä mieltä, että trukinkuljettaminen voi olla yhtä lailla unelma- ja kutsumusammatti kuin joku professio- tai luova ammatti. Viesti näissä kirjoissa on usein se, että kun löydät kutsumuksesi, sinusta tulee taidoillasi rikas ja kuuluisa. Järvilehto puolestaan lähtee siitä, että vauraus ei tee onnelliseksi, vaan mielekäs työn sisältö. 

Kirjan ensimmäinen tehtävä oli kutsumuskartan laatiminen. A4-paperille pitää listata asioita, joiden tekemisestä nauttii pelkästään niiden itsensä vuoksi. Kaikkea pelaamisesta juoksemiseen ja esiintymisestä talouslehtien lukemiseen. Ei tarvitse mennä kovin montaa vuotta taaksepäin siihen hetkeen, kun olisin saanut paperille maksimissaan kolme asiaa. Nyt ilokseni listasin laskutavasta riippuen 28–34 asiaa (en osannut päättää, onko puutarhanhoito yksi asia vai lasketaanko kukkien istutus, kasvimaan hoito, ruohonleikkuu ja muut erikseen).

On sinänsä mielenkiintoista huomata, että kiinnostuksen kohteeni jakaantuvat tiettyihin melko selkeisiin kategorioihin: ulkotyöt/luonto, käsillä tekeminen, kulttuuri, luova toiminta, ajatustyö ja ajanviete (osittain kirjan kategorioita käyttääkseni). 

Saa nähdä, johtavatko kirjan tehtävät mihinkään työnkuvaa ajatellen. Mukava kuitenkin havaita, että minulla on selkeitä kiinnostuksen kohteita. Olen viime aikoina viettänyt selkeästi vähemmän aikaa tietokoneen äärellä kuin yleensä – kiitos lähinnä Robert Jordanin – mutta mielekästä tekemistä selkeästi löytyy senkin jälkeen, kun mammuttisarja on luettu. Tökkää vaan sormensa johonkin kohtaan listassa ja ryhtyy tekemään. Kunhan ei valitse marjojen poimintaa talvella tai lumen luomista kesällä. Tai mitään niitä muistakaan, jotka vaativat tietyn vuodenajan tai ei-kaupunkimaiset olosuhteet.