tammikuuta 06, 2015

Tiedon tarpeellisuus?


Olen jonkin aikaa pohtinut, pitäisikö lopettaa Hesarin tilaus. Laitoin sen katkolle poikalapsen ollessa noin vuoden ikäinen ja tilasin uudestaan vasta viime syksynä. Lehdessä on niin paljon huonoja uutisia, että sen tekeminen saa perimmäisen maailmankuvani muuttumaan kyynisemmäksi, pelokkaammaksi ja negatiivisemmaksi. Olen paljon tyytyväisempi, kun en tiedä kaikista maailman kauheuksista. Ainoa keino selvitä niistä on kovettaa itsensä kärsimykselle, eikä se tee minulle hyvää.

En myöskään pidä lehdessä esiintyvästä talouskasvun jumaloinnista, tehokkuuden ja kulutusmyönteisyyden korostamisesta, kaupungistumisen ja teknologian riemuvoiton ylistyksestä. Toki ne ovat aikamme kuva – ja toki soraääniäkin lehdessä silloin tällöin esiintyy – mutta en pidä siitä, millainen lehden (ja vallitsevan käsityksen) mukaan on nykyaikamme vastuullinen kansalainen.

Tilausjaksoni on katkeamassa piakkoin, mutta päätin antaa lehdelle vielä mahdollisuuden. Lehti tuli vielä tänään, mutta huomisesta alkaen pidän parin viikon tauon ja arvioin, olenko tyytyväisempi ilman lehteä vai sen kanssa. Aikaa ainakin säästyy.

Mielenkiintoista kyllä tänä aamuna lehti taas yllätti. Viime aikoina Anna-Stina Nykänen on ollut ainoa, jonka on voinut luottaa tuovan hieman valoa pimeyteen. Tänään myös Reetta Meriläinen teki positiivisen vaikutuksen myötätuntoisella kolumnillaan. En ole varma, riittääkö se houkuttelemaan minut pidempiaikaiseksi kestotilaajaksi.

Ei kommentteja: