Mutta iltapäivällä ryhdyin aktiiviseksi. Naamakirjassa
kulkee haaste, jossa tarkoituksena on heittää pois yksi tavara päivässä koko
tämän vuoden ajan. Olen nyt pari päivää käynyt läpi lastenhuonetta, ja roskiin
on lentänyt ilahduttava määrä hajalla olevia tavaroita ja pääsiäismunista
tullutta roinaa. Yksi pussillinen on täynnä vähän paremmassa kunnossa olevia,
lähinnä vauvan leluja, jotka ehkä voisi vielä kierrättää. Tavaramäärästä kertoo
ehkä jotain se, että neljävuotias ei ole edes huomannut tätä karsintaa.
Vaatekomerot odottavat vuoroaan, ja jotain isompaakin
tavaraa todennäköisesti olisi pois laittaa. Niiden kanssa vain
kitkentäoperaatio on haastavampi, koska roskiksen sijaan kohde pitäisi olla
joku muu. Tavaraa on vielä ihan mukava karsia, mutta inhoan sitä
poisrahtausoperaatiota. Useammin kuin kerran on käynyt niin, että vaatehuoneen –
tai välillä jopa keittiön – nurkassa on seissyt monta kuukautta joku laatikko
odottamassa jatkotoimenpiteitä.
Haasteeseen sisältyy myös se, että pitää miettiä uusia kulutushankintojaan. Olen varmaan ennenkin sanonut, etten ole mikään suuri kuluttaja, mutta kyllä sitä silti melkein huomaamatta tulee ostettua kaikenlaista turhaa. Tällä kertaa aion oikeasti miettiä ennen joka ostosta, tarvitsenko tätä todella.
Naamakirjassa on menossa myös toinen haaste – hyvinvointia tammikuuhun.
Tämän päivän tehtävä on laittaa tv ja netti kiinni pari tuntia ennen
nukkumaanmenoa. Erinomaisen tärkeä tekijä hyvinvoinnin kannalta, mutta ah niin
vaikea. Vaikka tiedän erittäin hyvin, kuinka paljon parempi oloni on ilman
netin (ennen kaikkea tuon naamakirjan) jatkuvaa tarkistamista, niin en silti kykene pysyttelemään sieltä poissa.
Tänä iltana joka tapauksessa aion napsauttaa tämän aika- ja energiasyöpön
kiinni, lämmittää glögin loput ja lähteä jälleen Robert Jordanin mukaan
seikkailemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti