Syksyisistä 40-vuotissynttäreistä
lähtien on ollut suunnittelulistalla, että lähtisin keväällä jonnekin lyhyelle
omalle lomalle ihan itsekseni ilman lapsia. Keväällä, koska viime vuonna
käytiin sukulaisvoimin kolmellakin matkalla: Virossa Muhulla ratsastusreissulla
(vaikka itse pääsin lähimmäksi hevosta kärryn kyydissä), Tallinnassa kylpylässä
sekä kotimaan hienolla pittoreskilla reissulla Fiskarsin ja Tammisaaren kautta
Naantaliin. Keväällä myös sen vuoksi, että tyttölapsi on jo sen verran
vanhempi, että voin olla pois yhden yön sijasta kaksi.
En vain ole saanut päätettyä, minne
lähtisin. Yksi vaihtoehto oli Tallinna: lähellä, edullista ja mahdollistaisi
nautiskelun sekä vanhan kaupungin kulttuurista että hemmottelun jossain
kylpylähoidossa, ehkä visiitti Rocco al Maren ulkoilmamuseoon. Saksan
keskiaikaretkien houkuttelemana mietin myös lentoa Berliiniin ja junaretkeä sieltä
johonkin lähiseudun pikkukaupunkiin.
Tänä aamuna ryhdyin miettimään,
mihin oikeasti haluaisin. Ei, mikä on helppoa ja turvallista, vaan mitä
oikeasti haluan lomaltani. En halua jonnekin, missä olen jo ollut. En halua kaupunkien
ihmisvilinään. Haluan pittoreskia historiaa ja rauhallisen vihreän nurmen, jolle
voin kellahtaa hyvän kirjan kanssa auringon toivottavasti paistaessa. Kaikki
tämä mahdollisimman edullisesti ja niin, ettei koko aika kulu matkustamiseen.
Olen tehnyt alustavan varauksen.
Alustavan, koska päivämääriä ei ole vielä lastenhoidollisesti sovittu. Kohde on
yhä Viro, mutta ei Tallinna, vaan komea barokkikartano lähellä Lahemaan
kansallispuistoa. Pehtoorintaloon asumaan (ei televisiota ja jaetut kylpyhuoneet,
mistä edullisuus), ja tarjolla on pittoreskia, historiaa ja luontoa paitsi sen
nurmikon myös erilaisten luontopolkujen muodossa. Auto pitää saada mukaan,
mutta kunhan saan lainaan Viron kartalla varustetun navigaattorin, niin luulen
selviäväni vallan hyvin.
Olen vallan innostunut ja erittäin
tyytyväinen itseeni. Riittävän pitkään kun jaksoi odottaa, niin joku ääni
sisällä valpastui kuitenkin kertomaan, mitä minä lomaltani haluan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti