Budjetointi kannattaa. Helmikuu on
kuukausista lyhyin eikä tälle kuulle osunut yhtä ainutta suurta laskua. Osa
kuukaudesta vietettiin toisten pöydissä syömässä, mutta silti. Menot olivat 500
euroa pienemmät kuin tammikuussa. Menot olivat jopa pienemmät kuin tulot,
vaikka olin unohtanut, että Kelalle pitää toimittaa uusi verokortti, ja sieltä
sen takia napsahti tilille melkein 200 vähemmän kuin viime kuussa.
Kääntämispalkkioita ei myöskään ole vielä laskettu tulopuolelle, kun en ole
kotiuttanut vielä euroakaan.
Nyt alkaa siis näyttää enemmän
siltä kuin pitää. Kelalle on tilattu uusi verokortti, jotta tässä kuussa tulee
sieltäkin kotihoidontuki oikeanmääräisenä. Maaliskuulle osuu menoja enemmän,
mutta toisaalta myös sieltä autofirmasta pitäisi tulla palkkio. Merkitsin
arvioidun könttäsumman näitä käännöstuloja uuteen verokorttihakemukseen, mutta
en ole lainkaan varma, menikö tieto oikeaan paikkaan. Ja jos, niin miten
verotus tapahtuu. Maksanko muista tuloista ja etuuksista suurempaa prosenttia,
vai pitäisikö näistäkin maksaa erikseen jotain? Täytyy jossain vaiheessa
selvittää asia vähän perusteellisemmin, ettei ropsahda
jälkiseuraamuksia.
Mutta muutoin jiihaa. Helmikuu meni
nopeammin kuin ehkä koskaan ja päättyi erittäin mukavaan sukulaisvierailuun.
Käytiin kylpylässä ja syömässä ja poikalapsi pääsi metsäretkelle. Terminen
kevät saattaa olla jo alkanut ja puutarhatöiden kutsu kuuluu korvissa.
Työhommat eivät ole päässeet kasaantumaan liikaa ja opiskelujen ensimmäinen
kurssi saa toivon mukaan onnistuneen päätöksensä huomenna. Huomisiltana on
verkkotentti, ja tenttikirjan kanssa meneekin sitten loppuilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti